Kaiken se kestää

Kaiken se kestää, rakkaus nimittäin. Alex Capusin kirjassa Léon ja Louise rakkaus kestää kaksi maailmansotaa, Léonin avioliiton ja viisi lasta sekä monta muuta vastoinkäymistä. Leon ja Louise tapaavat nuorina ensimmäisen maailmasodan aikana ja rakastuvat. Sodan (ja erään kateellisen pormestarin) takia he kadottavat toisensa vuosikausiksi, kunnes taas törmäävät sattumalta.

Tyylillisesti kirjassa on haettu samaa tunnelmaa kuin Amelie-elokuvassa, ja se muistuttaa myös hiukan Foenkinosin kirjaa Nainen, jonka nimi on Nathalie. Capus ei kuitenkaan mielestäni täysin onnistu tässä satumaisuuden ja ilmavuuden tavoittelussa. Parhaimmillaan hän on kuvatessaan Léonia ja hänen omintakeista normandialaissukuaan, mutta Louise jää hahmona aika vieraaksi. Samoin teksti ei välittänyt minulle näiden kahden välistä rakkautta ja intohimoa kovin vahvasti.

Tarina itsessään on jotenkin aika mukava, Léonin ja Louisen elämiä on kiinnostava seurata ja siinä samalla tulee kerranneeksi myös eurooppalaista historiaa. Yllättävän ison osan kirjassa saa Pariisin miehitys toisessa maailmansodassa.

Kirja on minusta hieman hassu kokonaisuus aiheita ja tyylejä, mutta toimii kuitenkin kohtuullisen hyvin. Kirjaa oli kiva lukea ja se onnistui puutteistaan huolimatta imaisemaan mukaansa. Plussaa siitä, että se ei ollut imelä tai pateettinen, vaikka aiheesta voisi niin päätellä. Helppoa ja kevyttä luettavaa vaikkapa nyt Alice Munron välipalaksi. Toimii varmasti hyvin myös loma- ja matkalukemisena. Plussaa vielä siitäkin, että kirja on nätti.

Image

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s